Toivo Kärjen reliefi
Toivo Kärjen reliefi sijaitsee makasiinimuseon etuseinällä pääoven vasemmalla puolella. Reliefi paljastettiin 6.6.2010. Idea muistomerkistä syntyi Mikko Paavolan ja ja Helsingin töysäläisten aloitteesta. Reliefn suunnitteli Johannes Lampimäki ja valmisti Tommi Isoaho ja Heikki Ojala TI-Granjet Oy:stä. Reliefin kustannuksista vastasivat Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry, Veljekset Keskinen Oy, Töysän kunta, Töysä-Seura ry ja Alavuden Seudun Osuuspankki.
Toivo Kärjen isä Frans Kärki toimi Töysän seurakunnan pappina vv. 1917–1926. Perheeseen kuului kuusi lasta: Usko, Lahja, Armo ja 1915 syntynyt Toivo. Sitten myöhemmin syntyivät Rauha ja Voitto. Toivo Kärjen kymmenen ensimmäistä vuotta kuluivat Töysässä. Musiikki oli hyvin keskeinen asia Kärjen perheessä, isällä jo ammattinsa puolesta, ja äiti Ester oli hyvin musikaalinen. Lapset saivat kotona alusta alkaen musiikkiopetusta. Isä Frans piti tärkeänä, että kaikki lapset oppisivat soitta-maan, ja perheen piano oli ahkerassa käytössä. Toivo Kärjen musikaalinen lahjakkuus tuli esille jo varsin nuorella iällä. Olihan hän isänsä apuna soittamassa seuroissa harmoonia, ja kirkon urkuja hän soitti myös mielellään. Toivo Kärki oli koko elämänsä kiinnostunut urkumusiikkista. Hän oli musiikillisesti hyvin monipuolinen.
Kuva ja teksti Seppo Harju, Kotiseudun kasvot nro 5.
Sulo Penttilän reliefi
Sulo Penttilän reliefi paljastettiin 9.6.2023 Töysän museolla. Aloitteen muistomerkistä teki Mikko Paavola. Hän järjesti rahoituksen Teollisuusliitosta ja vastasi reliefin suunnittelusta ja tilauksesta. Reliefin valmisti ruostumattomasta teräksestä Alumech Oy – Garnjet. Töysä-Seura vastasi reliefin pystytyksestä.
Sulo Vihtori Penttilä syntyi 17.6.1923 Töysässä. Hän toimi Suomen Metallityöväen Liiton puheenjohtajana vuosina 1967–1983 ja oli aiikoinaan merkittävä ammattiyhdistysjohtaja.
Sulo Penttilä oli keskeisessä asemassa Suomen kahtia jakautuneen ammattiyhdistysliikkeen yhdistämisessä. Hänet valittiin vuonna 1966 Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton 1. sihteeriksi ja uuden puheenjohtajan Niilo Hämäläisen aisapariksi. Suomen Metallityöväen Liiton puheenjohtajaksi Penttilä valittiin 1967. Tätä tointa hän hoiti eläkkeelle siirtymiseensä saakka vuoteen 1983.
Sulo Penttilä syntyi Töysässä suutarin ja käsityöläisen perheeseen. Isän kuoltua 1934 hän vastasi perheen elatuksesta tehden muun muassa saha- ja maataloustöitä. Jatkosotaan Penttilä osallistui taistelulähettinä ja haavoittui. Sodan jälkeen vuonna 1947 hän muutti Mänttään ja meni töihin paperitehtaaseen, missä alkoi hänen ammattiyhdistysuransa.
Penttilä liittyi SDP:n jäseneksi 1947 ja kävi Työväen Akatemian kesäkurssin 1949 sekä Kiljavan ammattiyhdistysopiston pitkän kurssin 1950–1951. Ammattiosaston puheenjohtajaksi Sulo Penttilä valittiin 1951. Saman vuonna hän siirtyi Suomen Paperiteollisuustyöväen liiton toimitsijaksi ja eteni liitossa sihteeriksi, jota tointa hän hoiti vuosina 1957–1966.
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Penttil%C3%A4
Tohninmäen ristiraunio
Töysä-Seura ja Tohnin kyläseura ovat yhteistyössä kunnostaneet ja merkinneet tämän muinaisjäännösalueen v. 2004-2005. Paikan kunnostamisella ja hoitamisella on haluttu tuoda esiin osa paikallista historiaa ja kulttuuriperintöä ja turvata sen säilyminen jälkipolville. Laakea ristinmuotoinen sakarakivi on alueen raivauksessa v. 2004 paljastunut peruskalliossa oleva luonnonmuodostuma. Kiviröykkiö on paikalle tehty rekonstruktio siitä tarujen rauniosta, jonka rakenteesta ei ole varmaa tietoa. Alueen kunnostustyöt on toteutettu Museoviraston luvalla.
Ristiraunio on Töysän kunnan vaakuna-aihe. Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu sisäasiainministeriössä Töysän kunnanvaakunaksi v. 1959.
Lue lisää Tohninmäen ristirauniosta…
Elli Pihlajan muistomerkki
Töysässä syntynyt Elli Pihlaja (o.s. Paavola), myöh. Engström, oli kuuluisa oopperalaulaja. Hänen äänialansa oli sopraano. Hän syntyi Töysässä 19.2.1906 ja kuoli Tukholmassa 10.2.1985. Hän kävi oppikoulun Seinäjoella ja kirjoitti ylioppilaaksi v. 1924 ja opiskeli sen jälkeen laborantiksi. Hän oli töissä maanviljelyskemiallisessa laboratoriossa vuosina 1926–1933. Tähän aikaan Elli aloitti lauluopinnot. Myöhemmin Elli opiskeli laulua Berliinissä ja näyttämötaidetta Wienissä. Hän aloitti esiintyjän uransa Ylioppilasteatterissa 1931 ja jatkoi sieltä Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteriin vuosiksi 1934–1936. Ensikonserttinsa hän piti 1934 ja oli kiinnitettynä Suomalaiseen Oopperaan 1936–1956. Pihlaja esiintyi myös Operettiteatterissa ja oli Ruotsissa Riksteaternin kiertueella 1948 ja 1950. Lisäksi hän esiintyi ja toimi ohjaajana Neuvostoliitossa sekä teki pari pientä elokuvaroolia 1940-luvulla. Hän sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1953.
Elli Pihlajan muistomerkki sijaitsee Töysän keskustassa Rantatien varrella siirtolaismuistomerkin vieressä. Aloitteen muistomerkin toteutuksesta teki Helsingin Töysäläiset ry ja Mikko Paavola v. 2015. Töysä-Seura ry päätti toteuttaa muistomerkin. Muistomerkin kivi saatiin lahjoituksena Markku Paavolalta. Muistomerkin toteutuksen rahoittivat Alavuden Seudun osuuspankki ja Oma Säästöpankki Oy. Kiven muokkasi ja laatan toteutti Kivityöliike E. Väisänen Oy. Muistomerkki julkistettiin 31.7.2016.
Juho inhan raivaajamuistomerkki
Juho Inha (1850-1922) raivautti uutta peltoa tälle alueelle 70 hehtaaria. Tämän raivaajamuistomerkin, jonka tekstinä on ”Juho Inha 1911”, hän pystytti omistamansa peltoalueen tuntumaan.
Töysä-Seura ry on vuonna 2004 siirtänyt muistomerkin tälle paikalle, mistä avautuu maisema raivatuille pelloille, kunnianosoituksena Juho Inhan elämäntyötä kohtaan.
Muistomerkki sijaitsee Tuurissa Holkonkyläntien alkupäässä.